Uskaltaako Meksikoon matkustaa?

Meksikon väkivaltainen tilanne kirkuu usein iltalehtien otsikoissa. Viime vuonna (2018) murhattiin yli 33 000 ihmistä, minkä lisäksi tilastojen ulkopuolelle jää ties kuinka monta kuolemaa. Monet pelkäävät Meksikoon matkustamista ja kritisoivat sinne matkustavia tarpeettomien riskien ottamisesta. Lehtien kommenttipalstoilla Meksikoa verrataan Afganistanin ja Syyrian tasoisiin sotatantereisiin. Mutta onko Meksiko niin vaarallinen, kuin mitä media antaa ymmärtää?

Olen itse matkustanut Meksikossa viidesti ja käynyt Distrito Federalin lisäksi Estado de Méxicon, Quintana Roon, Chiapasin ja Oaxacan osavaltioissa. Tämä artikkeli käsittelee sekä tilastoihin perustuvaa tietoa, että omien kokemusteni tuottamia arvioita. Mitä tilastoihin tulee, löytyy Meksiko maailman vaarallisimpien maiden listalta vasta sijalta 24. Sen edellä ovat sotatantereet Lähi-idässä ja Afrikassa, mutta myös Venäjä, Turkki ja Intia. Toisaalta maailman vaarallisimpien kaupunkien listalla murhatilastojen top 20:ssa on peräti yhdeksän meksikolaista kaupunkia.

Lisätietoa: AtlasAndBoots.com


Vaarallisimmat ja turvallisimmat alueet

Vaarallisuutta arvioitaessa Meksikon kohdalla on otettava huomioon maan valtava koko. Se on viisi kertaa Suomea suurempi ja jakautuu 31:een osavaltioon plus Distrito Federaliin, jossa pääkaupunki Mexico City sijaitsee. On vaarallisempia ja turvallisempia alueita. Väkivaltaisimmat osavaltiot sijaitsevat Yhdysvaltojen vastaisella rajalla ja niihin lukeutuvat muun muassa Baja California, Sinaloa, Tamaulipas ja Chihuahua. Normaalilla turistilla ei yleensä ole mitään asiaa niihin.

Mutta huumekartellien teurastuskenttiä löytyy myös turistien suosimilta alueilta kuten Jaliscosta, Guerrerosta ja Quintana Roosta. Kyseisissä osavaltiossa sijaitsee lomakohteina tunnetut Puerto Vallarta, Acapulco, Cancún ja Playa del Carmen. Joskus vaarallisimpiin kohteisiin on listattu myös Guadalajaran sekä Veracruzin kaupungit. Se vaihtelee sitä mukaa, missä kulloinkin käydään aktiivisimpia jengisotia.

Reppureissaajien suosikkikohteet kuten Mexico City, Puebla, Merida, Valladolid ja Bacalar lukeutuvat puolestaan turvallisimpien kaupunkien kärkikastiin. Lisäksi virkavalta on hyvin näkyvillä suuremmissa kaupungeissa. Raskaasti aseistetut sotilaat ja rynnäkkövarustuksiin pukeutuneet poliisit ovat ihan normaali näky esimerkiksi Playan turistikadulla, Mexico Cityn vanhassa kaupungissa ja jopa puistossa keskellä San Cristobalin idyllistä kaupunkia.

San Cristobal de las Casas.


Playa del Carmen.


Uhreina oman maan kansalaiset

Varmuudella voidaan sanoa, että turistit eivät ole ensisijainen kohde väkivallalle. Raa’at murhat kohdistuvat pääsääntöisesti kilpailevien rikollisjärjestöjen jäseniin, sekä meksikolaisiin, jotka ovat syystä tai toisesta joutuneet napit vastakkain kartellien kanssa. Toinen väkivaltaa kokeva ryhmä on meksikolaiset naiset, jotka usein joutuvat puolisonsa pahoinpitelemäksi. Moni on menettänyt henkensä lähisuhdeväkivallan takia.

Ilmoituksissa kerrotaan väkivallan uhreista. Esillä on myös murhaajien kuvia.


Osansa väkivaltaisista katoamisista ja murhista saa valitettavasti myös Keski-Amerikasta tulevat siirtolaiset, joita on siepattu elinryöstön merkeissä ja seksikaupan uhreiksi. Näiden lisäksi alkuperäiskansoihin kuuluvia ihmisiä tapetaan säännöllisesti, eikä valtiota ole liiemmin kiinnostanut tutkia tapauksia. Armeija ja poliisi ovat itsekin sortuneet samoihin tekoihin usein valtiovallan määräyksestä.

Älä sekaannu huumeisiin

Turistit ovat joutuneet satunnaisesti keskelle ristitulta. Näin on käynyt esimerkiksi alkuvuodesta Cancúnissa, missä erittäin väkivaltaisen Cártel de Jalisco Nueva Generaciónin jäsenet avasivat tulen baarissa keskellä lomaresortteja. Tämä on kuitenkin harvinaista. Yksi syy siihen, miksi turistit on yleensä jätetty rauhaan, on puhtaasti kaupallinen. Huumekartellit kisaavat yhä enenevissä määrin turistialueiden hallinnasta, sillä turistit ovat oivallisia asiakkaita huumekauppiaille.

Monet haluavat sekoilla ja/tai rentoutua lomillaan, eivätkä tule ajatelleeksi sen kummemmin kenen kukkaroa täyttää ostamalla huumeita. Meksikossa voi haistaa pilven käryn joka nurkalla. Valtio yrittää tulevaisuudessa hillitä huumesotaa laillistamalla kannabiksen, mutta se ei poista ongelmaa, sillä maan läpi Yhdysvaltoihin virtaa Etelä-Amerikasta ja Aasiasta myös kovia huumeita, mihin liittyy vielä raaempi väkivalta.

Ilmoitus meksikolaisen hostellin vessassa.


Juttelin Meksikon etelänaapurissa Guatemalassa erään entisen jengiläisen kanssa, ja hän vahvisti ajatukseni siitä, että turistit joutuvat vain harvoin jengirikollisuuden kohteiksi. Hän sanoi, että ellet sotkeudu kenenkään bisneksiin, saat olla rauhassa. Tämä ei tietenkään poissulje sitä, etteikö satunnainen turisti voisi joutua esimerkiksi taskuvarkauden tai jopa aseellisen ryöstön kohteeksi, mutta harvemmin näissä kuitenkaan käytetään väkivaltaa. Ulkoministeriön sivuillakin on ohjeistus, että ryöstön uhatessa älä tee vastarintaa, vaan luovuta vain suosiolla kaikki vaadittu omaisuus.

Väärässä paikassa väärään aikaan

Maantieryöstöt ja tiesulut ovat toinen mahdollinen uhka turisteille. On tapauksia, missä turistibusseja on pysäytetty autioilla maantiellä ja ryöstetty kaikki matkustajat. Näitä sattuu jonkin verran eteläisissä osavaltiossa, missä turisteja liikkuu enemmän. Vaarallisimpana alueena pidetään Chiapasin osavaltiota ja etenkin Guatemalasta San Cristobaliin sekä San Cristobalista Palenqueen johtavia tieosuuksia. Näitä ei suositella kuljettavan yöaikaan. Matkustin itse yöbussilla Chiapasista Oaxacaan, eikä sillä reitillä sattunut mitään sen kummempaa. Hieman epäröin ensin, mutta ei pelolle voi antaa valtaa.

Tuota ennen koin tiesulkuun joutumisen Chiapasissa, mutta kyseessä oli poliittinen blokki eikä väkivaltainen ryöstö. Välillä poliittiset ryhmittymätkin kuitenkin vaativat rahaa asiansa tukemiseksi, eikä silloinkaan kannata liiemmin vastustaa. Olimme jo valmiita keräämään kolehdin muiden shuttle-kyytiläisten kanssa, mutta kuski sai puhuttua meidät läpi.

MOCRI-CNPA-MN:n joukkoja tiesululla.


Toinen yllättävä matkan keskeytys sattui matkalla Teotihuacánista Mexico Cityyn, kun bussiin nousi kolme aseistautunutta poliisia. He kulkivat bussin päästä päähän, kuvasivat videokameralla kaikki matkustajat ja poistuivat tämän jälkeen. Olin kyllä tietoinen, että tuolla tieosuudella on sattunut bussiryöstöjä, mutta en tiedä liittyikö ratsia siihen.

Taksi vs. Uber

Olen myös kuullut tapauksista, että taksikuskit ovat ryöstäneet naismatkustajia. Takseja ei suositella otettavan kadulta lennosta, mutta joskus siihen vain on pakko tarttua. Eksyin Mexico Cityn Polancossa, ja kun poliisitkaan eivät osanneet neuvoa minua metroasemalle, jouduin pysäyttämään taksin. Taksikuski sattui olemaan onneksi ystävällinen ja vei minut perille.

Lentokentältä taksin voi ottaa hyvillä mielin, sillä niistä pidetään kirjaa. Kannattaa kuitenkin vertailla välityspisteiden hintoja, sillä niissä on suuria eroja. Playa del Carmenissa taas turisteja kusetetaan 6-0, ja olen itsekin joutunut maksamaan taksista kiskurihinnan. Chiapasissa ja Oaxacassa taksit olivat ihan kohtuuhintaisia ja luotettaviakin. Mexico Cityssä jopa hostellit suosittelevat käyttämään ennemmin Uberia kuin taksia. Uber onkin paljon halvempi vaihtoehto ja tiedät hinnan jo ennen kyydin tilaamista.

Takseja ei suositella otettavan kadulta. Kuva Colonia Centrosta.


MEXICO CITY

Huonomaineinen metroverkosto

Toinen paljon negatiivista mainetta niittävä aihe on Mexico Cityn metro. Netistä löytyy mitä hurjimpia tarinoita väkivallasta, ryöstöistä, seksuaalisesta ahdistelusta ja jopa kidnappausyrityksistä. Varmasti näitä tapahtuukin, mutta ei koko järjestelmää voi tuomita saman maineen alle. Metroasemia on yhteensä 195 ja niiden turvallisuustasoissa on suuria eroja. Pahimmat asemat sijoittuvat lähinnä kaupungin laidoille ja hubeihin eli risteysasemille, missä luonnollisesti liikkuu eniten porukkaa – tilastojen kärkisijoilla komeilee Pantitlanin asema. Väkivallattomia rikoksia kuten näpistyksiä ja taskuvarkauksia tapahtuu useiten turistien suosimilla keskusta-alueen asemilla.

Ruuhka-aikoihin eli ennen aamukymmentä, puolenpäivän jälkeen ja alkuillasta metroissa on valtava tungos, minkä suojissa on helppo kopeloida vaivihkaa vieressä olevaa naismatkustajaa tai ujuttaa käsi edessä olevan reppuun. Naisille ja lapsille on varattu oma laiturialue, josta pääsee vaunuun, mihin miehillä ei ole asiaa. Ellei paikalla ole vartiointia, kukaan ei kuitenkaan estä miehiä menemästä naisvaunuihin. Pääsääntöisesti järjestelmä kuitenkin on ihan toimiva.

Naisille ja lapsille tarkoitettu oma tila.


Olen matkustanut kaikilla linjoilla lukuun ottamatta linjoja 4/6/A/B ilman, että olen koskaan kokenut mitään häiriötä. Jos olen joutunut tiheään ruuhkasumppuun, olen ottanut repun tai laukun etupuolelle ja pitänyt sitä rintaani vasten. Monesti vaunut ovat niin täynnä, ettei siellä mahdu edes kättä liikuttamaan, joten on hyvä että kädet on valmiiksi koholla.

Jotta pääset pois haluamallasi asemalla, kannattaa ovea kohti pyrkiä siirtymään hyvissä ajoin, sillä vaunusta on välillä vaikea päästä pois ihmisten rynniessä sisään ja ulos. Itselläni valttikortti on pituus, sillä olen 175 cm pitkä eli paljon pidempi kuin suurin osa meksikolaisista; näen mitä ympärilläni tapahtuu ja saan raivattua paremmin tietä. En tiedä uskaltaisinko sulloutua yksin naisena täyteen sekavaunuun, jos olisin esimerkiksi 150 cm ja näin hukkuisin joukkoon.

Aamuruuhka on vielä ihan siedettävä.


Alkuillan ruuhkassa on jo tiiviimpi tunnelma.


Videolla näkyy, miltä Pantitlanin laituri näyttää pahimpaan ruuhka-aikaan ja miten ihmiset rynnivät sisään tönien toisiaan. Ovet eivät mahdu kiinni, kun ihmisiä seisoo välissä. Aivan älytöntä.

Turisteille suotuisat kaupunginosat

Kuten osavaltioiden välillä, myös kaupunkien sisällä on luonnollisesti erilaisia alueita ja naapurustoja. Meksikon pääkaupungin kokoa on vaikea hahmottaa, sillä se on niin laajalle levinnyt, että alueen tutkimiseen menisi useita vuosia. Mexico City on pinta-alaltaan 1485 km² eli noin kahden New Yorkin kokoinen (784 km²) tai noin seitsemän kertaa suurempi kuin Helsinki (214 km²). En ole koskaan käynyt eteläisessä Mexico Cityssä, missä sijaitsee muun muassa yliopistoalue ja turistien suosimat Xochimilcon kanaalit.

Mexico Cityn esikaupunkialuetta.


Matkalaisille suositellaan yleensä seuraavia alueita: Colonia Centro, Centro Historico, Zona Rosa, Polanco, Colonia Roma, La Condesa, Coyoacán, Santa Fe ja Chapultepec. Olen pyörinyt ja majoittunut noilla alueilla ja ne tuntuvatkin hyvin turvallisilta. Porukkaa on aina liikkeellä vuorokauden ajasta riippumatta, mutta en silti suosittele kulkemaan yksin kaduilla pimeän aikaan. Olen liikkunut kaduilla myös illalla, mutta kanssani on yleensä ollut meksikolaisia tuttujani tai matkakumppani.

Centro Historico.


Colonia Centro.


Polanco.


Chapultepec.


Viime reissulla kyllä jouduin kävelemään yksin pahamaineiselta Pantitlanin metroasemalta lentokentälle vaikka pimeys oli jo laskeutunut. Vähän meinasi kuumottaa, kun vastaan tuli hämärän oloinen mies, mutta onneksi mitään ei tapahtunut. Jos tulee pelottava tilanne, on hyvä poiketa vaikka kauppaan hetkeksi. Joka kulmalla on Oxxoja ja muita valaistuja liikkeitä.

Iltaisin kaduilla näkee kodittomia ihmisia maassa nukkumassa.


Vältettäväksi suositellut alueet

Pantitlanin lisäksi muita huonoja ja vaarallisia alueita ovat Guerrero, Iztapalapa ja Villa Gustavo A. Madero. Myös kaupungin pohjoisosaa pidetään pahamaineisena, sillä siellä sijaitsevat Azcapotzalcon ja naapuriosavaltioon kuuluvan Naucalpanin kampusalueet, missä on tapahtunut lukemattomia opiskelijoihin ja opettajiin kohdistuneita väkivallantekoja. Kirjoittamani artikkeli opiskelijoiden ahdingosta löytyy täältä. Olen itse liikuskellut Guerrerossa ja se on totta puhuen aika sketchyn oloinen alue. Toisaalta siellä on kauniita muraaleja ja kuvauksellisia vanhoja kirkkoja. Myös Gustavo A. Maderossa olen käynyt katsomassa Guadalupen basilikaa ja katolista messua.

Yllä ja alla Guerreron kaupunginosaa.


Guerrerosta löytyy myös kauneutta.


Villa Gustavo A. Madero on yksi vaarallisimmista kaupunginosista. Siellä sijaitsee suosittu Guadalupen basilika. Muuten turistilla sinne tuskin olisikaan asiaa.


Kun olin ensimmäistä kertaa Meksikossa eräässä seminaarissa, kuljimme kaupungilla meksikolaisen yhteyshenkilömme kanssa ja hän kehotti minua usein piilottamaan järjestelmäkameran näkyviltä. Vanha mies ei myöskään halunnut käyttää lainkaan metroa, joten liikuimme jalan, taksilla ja metrobussilla. Odottaessamme metrobussia Alameda Centralin lähellä, ajoi ohitsemme noin kymmenen poliisiauton saattue pillit huutaen. En tiedä mistä oli kyse, mutta meksikolainen tuttavamme oli hyvin vakava.

Seminaarihotellimme sijaitsee Juárezin alueella, joka on suht keskellä kaupunkia, Guerreron ja Centron lähellä. Alue näyttää päällisin puolin hienolta ja turvalliselta. Siellä on lukuisia pilvenpiirtäjiä, hienostohotelleja, pankkeja ja valtion virastoja. Tilastojen mukaan Juárezissa kuitenkin esiintyy keskimääräistä enemmän väkivaltaa. Viime kerralla kun olin ainoana suomalaisena seminaarissa, ei tuo sama vanha yhteishenkilö päästänyt minua yksin mihinkään. Kun halusin eräänä iltana mennä hotellin takana sijaitsevaan kauppaan, tuli mukaani kaksi turvamiestä. Pidin asiaa liioiteltuna ja hieman huvittavanakin.

Kuva Juárezista pohjoiseen päin.


Juárez.


Cuauhtémoc/Juárez.


Poliittinen aktivismi piiloon

Tuttavani piti minulle saarnan siitä, kuinka olimme edellisellä kerralla lähteneet toisen suomalaisen seminaarivieraan kanssa kahdestaan jaloittelemaan. Hän olisi varmaan kauhuissaan, jos tietäisi, että olin nyt keväällä yksin Meksikossa kuukauden. Luultavasti tuttavani kokee asiat toisin, koska opiskeluaikanaan hän on joutunut poliisien ampumaksi, jonka seurauksena hän menetti toisen jalkansa ja istui vuosikausia vankilassa syytettynä vallankumouksellisista toimista.

Tämän vuoksi hän kehotti meitä piilottamaan seminaarin kulkulupakortit kaulasta siksi aikaa kun pyörimme kaupungilla. Se oli ihan ymmärrettävää, sillä presidentin vaalit olivat tulossa ja kaduilla näkyi paljon mielenosoituksia silloista hallitusta vastaan (jota myös seminaarimme sivusi). Zapatistien ja muiden vastarintaliikkeiden avoin tukeminen on niin ikään syytä jättää vähemmälle, sillä siitä voi seurata ankaria seuraamuksia, ja esimerkiksi poliittisiin mielenosoituksiin osallistuvia ulkomaalaisia saattaa uhata maasta karkottaminen.

Olen todistanut omin silmin, kuinka meksikolaiset poliisit hakkaavat pyörävarasta ja väliin tullutta miestä, joten en välttämättä haluaisi joutua tekemisiin poliisin kanssa ikävissä merkeissä.

Zapatistihahmo.


Summa summarum

Koskaanhan ei tiedä mitä voi tapahtua, mutta uskallan silti väittää, että Meksiko on edelleen turvallinen kohde turisteille. Kuten edellä mainituissa tapauksissa todettiin, kohdistuu raain väkivalta muihin kuin turisteihin. Parasta on pysytellä muiden reissaajien suosimilla alueilla, liikkua päiväsaikaan, välttää pahimpia ruuhka-aikoja metrossa, pitää huoli tavaroista ja ennen kaikkea käyttää maalaisjärkeä.

Jos joku asia tuntuu epäilyttävältä, lähde tilanteesta huomaamattomasti pois ja siirry turvalliseen paikkaan kuten kauppaan tai kahvilaan. Kaduilla on myös paljon poliiseja, joilta kannattaa mennä rohkeasti kysymään neuvoa. Eivät he turisteja sentään hakkaa. Opettele espanjan alkeet, niin olet paremmin perillä mitä ympärilläsi tapahtuu ja näin ollen voit myös kysyä apua paikallisilta. Meksiko tarjoaa uskomattoman kauniita maisemia, mielenkiintoisia historiallisia paikkoja, värikästä kulttuuria ja erinomaista ruokaa, joten pelon takia ei kannata jättää noita kokemuksia väliin.

Tässä syitä miksi Meksikoon on helppo rakastua ja miksi sinne halajaa aina uudelleen ja uudelleen:
  1. Kauniit vanhat rakennukset

Gustavo A. Madero, CDMX.


Centro Historico, CDMX.


San Cristobal de las Casas, Chiapas.


Oaxaca de Juárez, OX.


Cuilápam de Guerrero, OX.


  1. Hyvä ja maukas ruoka

Chilaquiles con pollo.


Empanadas.


Tacos.


Enchiladas verdes.


  1. Historia

Asteekkien Templo Mayor, CDMX.


Näkymä Auringon pyramidilta, Teotihuacán, Estado de México.


Tanssijoiden galleria, Monte Albán, Oaxaca.


Palenquen kuningatar La Reina Rojan kuolinnaamio, Chiapas.


Muraalien temppeli, Tulum, Quintana Roo.


  1. Kulttuuri

  1. Luonto


  1. Seinämaalaukset

  1. Kauniit ja mielenkiintoiset metroasemat

Zocalon asemalla on Templo Mayorin pienoismalli.


Polancon asemalla sisäänkäynnin portaisiin on maalattu pyramidi. Intiaanimaalauksia löytyy muiltakin asemilta.


Pino Suárezin asemalla on kunnostustöiden yhteydessä löytynyt tuulen jumala Ehécatlille omistettu alttari. Ehécatl on myös Sulkakäärmejumalan toinen ilmentymä.


Yksi parhaista metroasemista on La Razan tunneli, joka on samalla tieteen näyttely. Jos olet menossa Autobuses del Norte -bussiterminaaliin, kuljet todennäköisesti La Razan kautta.


Yksi käytävistä on omistettu avaruudelle <3


Kattoon on taiteiltu jopa pimeässä hohtava tähtitaivas.


  1. Vaivaton ja rento tunnelma

San Cristobal de las Casas.


Alameda, CDMX.


Zocalo, CDMX.


#meksiko #mexicocity #oaxaca #PlayadelCarmen #sancristobaldelascasas #quintanaroo #turvallisuus #chiapas

0 views0 comments