Tilannepäivitys ja ensi viikon matkasuunnitelmat
Kävin tänään siellä paljon parjatussa työvoimatoimistossa, ja pakko sanoa, että paheksuin ihan turhaan etukäteen aiemmassa postauksessa tätä tapaamista. Kerrankin oli fiksu virkailija, joka ei pakottanut minua mihinkään tyhjänpäiväisiin toimenpiteisiin! Saan seuraavat kolme kuukautta etsiä töitä omassa aikataulussa ja keskittyä tuleviin opintoihin. Joudun kyllä antamaan selvityksen, ettei opintoja tule liikaa, mutta virkailija laskeskeli, että jos opinto-oikeus on ensi vuoden heinäkuuhun saakka ja suoritan 18 opintopistettä tuona aikana, ei liitollakaan pitäisi olla mitään vastaansanomista. Millekään työnhakukurssille minua ei laitettu, sillä nainen totesi, että se olisi vain kaikkien ajan haaskausta. Sain tietoa eräästä yrityskurssista, jolle voin osallistua halutessani. Olen todella yllättynyt, miten kivuttomasti tuo tapaaminen meni!
Mutta sitten matka-asioihin. Viime aikoina on ollut vähän sellainen olo, ettei oikein tiedä mitä tekisi. Olen kyllä tehnyt jotain järjestöihin liittyviä graafisia hommia, mm. yhden banderollin, käyntikortteja, mainoksia jne. mutta ei niistäkään monelle päivälle ole työtä riittänyt. Puuduttaa olla kotona toimettomana, kun opinnotkin alkavat vasta lokakuussa. Minulle tulee aina syksyllä joku virtapiikki ja olo, että kaipaan muutosta. Syksyllä ostelenkin yleensä uusia huonekaluja ja sisustan kotia uuteen uskoon. Matkallekin alkoi tehdä taas mieli. Harkitsin jo Marokkoon suuntaamista, mutta jätän sen myöhemmälle, jos saisin jossain vaiheessa miehenkin mukaan sinne. Olin aiemmin katsellut myös Euroopan reissuja, ja miettinyt, että voisi käydä Auschwitzissä.
Päätinkin nyt sitten lähteä käymään Euroopassa maata pitkin, joten tein eilen Omion avulla alustavan suunnitelman, mitä koetan noudattaa. Ja vähän pakkokin olisi, sillä ostin jo kaikki maiden väliset bussi- ja junaliput valmiiksi, maksoin laivamatkan Tallinnaan ja ostin lennon Berliinistä kotiin. Reissusta tulee aika tiukka aikataulultaan, sillä olen matkalla vain reilu kaksi viikkoa. Toki olisin voinut olla ties kuinka pitkään ja mennä Balkanille asti, mutta piti tehdä kompromissi miehen suhtautuessa aika nuivasti matkasuunnitelmiini (enkä sitä kyllä toisaalta ihmettele).
Osa I – Baltia
Lähden siis sunnuntaina Tallinnaan ja yövyn laivalla. Niin on helpompi, koska olisi tullut samanhintaiseksi mennä Helsinkiin, olla hostellissa yötä, ja ottaa siitä aamulla reittimatka kansipaikalla Viroon. Laivasta pääsee poistumaan klo 8, joten minulla on pari tuntia aikaa selviytyä Tallinnan bussiterminaaliin, mistä jatkan matkaa samoin tein Latviaan.
Olen Riikassa vain yhden yön, ja jatkan siitä Liettuan Kaunasiin, missä olen niin ikään vain yhden yön. En ole järin kiinnostunut Baltian maista, joten otan ne vain pakollisina välietappeina, ettei bussissa tarvitse istua montaa tuntia putkeen. Olisin kyllä halunnut mennä Riikan laitamille kuvailemaan ränsistyneitä neuvostoaikaisia asuinalueita, mutta luin netistä, ettei niihin ole turvallista lähteä seikkailemaan yksin. Sama onkin sitten vain jatkaa matkaa.
Osa II – Itäblokki
Kaunasista siirryn Varsovaan, missä vietän yhden yön bussitaukoa pitäen. Sen jälkeen suuntaan Krakovaan kahdeksi yöksi. Krakova valikoitui listalle siksi, että pääsen käymään Auschwitzissä. Olen jo varannut reissun Get your guiden kautta ja se osuukin perjantai 13. päiväksi. Toivottavasti taikausko ei ota valtaa, ja reissu myös onnistuu. Puolasta aion suunnata kohti Slovakiaa, mutta päädyin Bratislavan sijaan yhdeksi yöksi Košiceen, sillä se on kätevästi reitin varrella matkan jatkuessa Slovakiasta Unkariin. Budapestissä pidän hieman huilahdustaukoa ja olen siellä kolme yötä.
Osa III – Keski-Eurooppa
Unkarista matka suuntautuu Slovenian Mariboriin. Skippaan Llubljanan, sillä tuo pienempi kaupunki tuntuu viihtyisämmältä. Mariborissa olen kaksi yötä, minkä jälkeen kuljenkin loppumatkan junalla. Junalla siis Sloveniasta Itävaltaan, missä vietän Wienissä yhden yön. Wienistä rata vie Tsekkeihin, eli Prahasta on varattu kahden yön majoitus.
Minun oli ensin tarkoitus tulla pois jo tuolloin sunnuntaina kahden viikon päästä, mutta lento olisi ollut yli 200€. Ajatuksena oli lentää Prahasta kotiin, mutta kun aloin tutkimaan kulkuyhteyksiä Prahan kentälle, kuulosti homma jotenkin liian monimutkaiselta ja hankalalta. Taksillakaan ei suositeltu mentävän. Katsoin sitten lentoja Saksasta parin päivän päähän, koska tiistaisin lennot on yleensä kaikkein halvimmat. Tiedän myös, että Saksassa ainakin kulkuyhteydet kentille on mainiot. Berliinistä pääsee easyJetillä 46€:lla, joten menen junalla sinne viimeisenä etappina.
Tämä saattaa kuulostaa hölmöltä, mutta en ota viimeiselle yölle mitään majoitusta, vaan menen Tegelin lentokentälle jo edellisenä iltana, vietän yön kentällä ja lähden heti kukon laulun aikaan portille. Lento lähtee jo 7:15 eli joutuisin joka tapauksessa menemään kentälle aamuyöllä. Olen aiemminkin nukkunut lentokentillä, joten se ei ole mikään ongelma. Sleeping in Airports on hyvä referenssi.
Ekologisempaa matkailua
Tuo easyJetin lento muuten oli paitsi halvin, myös kaikkein ekologisin vaihtoehto Skyscannerissa. Lennon kerrotaan tuottavan vähemmän CO2-päästöjä verrattuna muihin vastaaviin lentoihin (per henkilö). Luultavasti se johtuu siitä, että halpalentoyhtiöiden koneissa lentää kerralla enemmän ihmisiä kuin muiden yhtiöiden, eikä monilla ole mukana kuin yksi käsimatkatavara, koska lisälaukusta ja ruumaan menevistä tavaroista joutuu maksamaan ylimääräistä. Kyseessä on myös suora lento.
Mitä tulee muuhun ympäristöpuoleen, oli ilo huomata, että halpayhtiö Flixbus on osallisena Atmosfair-ympäristöohjelmassa, minkä ansiosta lipun oston yhteydessä pystyi maksamaan CO2-kompensaatiomaksun. Reissuni varrella on neljä Flixbusin matkaa, joista maksoin tuon pienen ylimääräisen maksun. Atmosfair sijoittaa kompensaatiomaksut Gold Standardin projekteihin, joihin myös esimerkiksi KLM:n CO2ZERO-ohjelman tuotot ohjataan.
Olisin varmaan suosinut junia kaikilla väleillä, mutta ikävä kyllä niitä ei ole saatavilla ennen Slovenian etappia, tai ainakaan Omio ei näyttänyt niitä. Junalippujen oston takia reissun viimeiset etapit tulee kalliimmiksi, mutta se pyhittää paremmin tarkoitukseni ekologisemmasta matkareitistä.
Muita huomioita
Hintapolitiikasta sen verran, että jos tällaisen maata pitkin reissun haluaa tehdä, niin suosittelen ostamaan liput todella hyvissä ajoin. Katselin näitä samoja reittejä joskus kesällä, ja esimerkiksi Tallinnasta Riikaan olisi päässyt neljällä eurolla, jos matkat olisi varannut ajoissa. Nyt hinnat on jo lähempänä kahtakymppiä per matkaosuus. Kaavailin lippujen ja majoitusten budjetiksi noin 500€, mikä piti aika hyvin kutinsa ylittyen parilla kympillä. Listaan reissun lopuksi sitten toteutuneen kokonaisbudjetin, missä on mukana myös käyttörahat.
Varasin hostellimajoitukset Bookingin kautta jälleen kerran seuraavilla kriteereillä:
vähintään 8/10 arvostelut,
sijainti lähellä bussi- tai juna-asemaa jolle saavun tai jolta jatkan matkaa,
ulkonäkö ja sisustus, sekä se miten sängyt on sijoiteltu dormeihin,
karsin joukosta myös kaikki hostellit, joiden nimessä on ”party” tai jotain muuta vastaavaa tai joiden kuvissa näkyy, että aulassa on baari tai alkoholia saatavilla,
otin aina naisille tarkoitetun dormin, jos se vaan oli mahdollista. Sloveniasta varasin oman asunnon.
Kävin äsken ostamassa tyhjiöpusseja vaatteille ja uuden lukon, koska en tiedä mihin edellinen on kadonnut. Ostelin myös jotain muuta pientä, kuten matkakokoisen hiuskiinteen, kuivashampoon ja hammastahnan. Koetan ottaa mahdollisimman vähän tavaraa mukaan, ja vaatteitakin otan vaan minimimäärän. Pesin Keski-Amerikassa rähjääntyneen repun viime viikolla ja nyt se on kuin uusi. Vähän kyllä houkuttelisi käydä ostamassa huomenna Partioaitasta Ospreyn turkoosi reppu, mutta en taida jaksaa raahautua Jyväskylään sitä varten.
No, se siitä taas tällä erää. Palaan asiaan ensi viikolla, kun olen päässyt reissun päälle!