Restonomiopintoja ja matkustushaaveita

Ammattikorkeakouluopintoja on nyt kaksi viikkoa takana. Alkujärkytyksen jälkeen opinnot ovat lähteneet sujumaan aika hyvin. Meillä oli pari orientaatiopäivää Mikkelin kampuksella, missä tapasimme muutaman opettajan sekä tietenkin oman ryhmämme. Teimme myös englannin ja ruotsin lähtötasotestit. Englanti meni heittämällä läpi, mutta ruotsi kirjaimellisesti rimaa hipoen. Olisin tuloksen perusteella päässyt suoraan ammattiruotsin kurssille, mutta aion silti mennä ruotsin tehovalmennukseen, sillä en oikeasti muista kielestä juuri mitään.

Tutustuimme myös koulun järjestelmiin, ilmoittauduimme syksyn kursseille, saimme kirjastoinfoa ja paljon muuta tietoa. Olin kaksipäiväisen orientaatiojakson jälkeen niin loppuunkulunut ja stressaantunut, että makasin vain pimeässä huoneessa ja mietin, miten tulen koskaan selviämään kaikesta 😀 Onneksi muillakin tuntui olevan samanlaisia ajatuksia, ja nyt ne ovat jo helpottaneet.

Pakko kehua, että Mikkelin kampuksella oli muuten ihan superhyvää ruokaa! Saimme Kelan ateriatukikortit, ja aloin jopa hieman katumaan sitä, etten ollut ilmoittautunut päiväopintoihin, sillä olisin halunnut käydä joka päivä Ravintola Dexissä syömässä 😀 Dexissä on avokeittiö, ja ruuat noudetaan tiskiltä samanlaisen hälyttimen avulla, mitä käytetään pikaruokaravintoloissa. Ateria maksoi vain 3,06 € ja siihen kuului lisäksi salaatit ja leivät. Minua ihastutti hyvän maun lisäksi ruuan kaunis asettelu.

Mukava ryhmä

Olin aivan mykistynyt siitä, kuinka monipuolinen tausta opiskelutovereillani onkaan. Joukossa on matkaopasta, hotellin vastaanottovirkailijaa, viiniasiantuntijaa, ammattipelaajaa, kokkia, leipuria, keittiön esimiestä, baarimikkoa ja mitä kaikkea nyt kuvitella saattaa! Ryhmä vaikuttaa tosi kivalta, ja meille onkin muodostunut jo tiivis ryhmähenki vapaa-ajalla. Olemme pitäneet aktiivisesti yhteyttä WhatsAppissa ja Discordissa ja auttaneet toisiamme tehtävissä.

Pari ryhmätehtävääkin on tullut tehtyä. Esimerkiksi digitaidoissa yhtenä tehtävänä oli tutustua Teams-ohjelmaan ja pitää viiden minuutin kokous. Juttua riitti kuitenkin niin paljon, että neljän hengen kokouksemme kesti melkein tunnin. Osa tehtävistä on yhteisiä Kotkan restonomi-verkko-opiskelijoiden kanssa.

Opintojen suunnittelu ja ajoitus

Minulle oli helpotus, ettei meidän tarvitsekaan itsenäisesti sumplia opintojen etenemistä, vaan jokaisella oli henkilökohtainen palaveri oman opettajan kanssa, jossa suunniteltiin opintojen aikataulutusta. Yllättävää oli kuitenkin se, ettei yhteisistä opinnoista saakaan hyväksilukuja. Luulin, ettei minun tarvitsisi käydä esimerkiksi työelämätaitoihin, hygieniaosaamiseen tai ruokapalveluiden tuottamiseen liittyviä opintokokonaisuuksia, mutta ne ovatkin kaikille pakollisia. Ainoastaan hygieniapassista saa yhden opintopisteen vapaasti valittaviin opintoihin.

Mutta ei tuo nyt liiemmin haittaa. Olen tällä hetkellä edellä aikataulusta, sillä olen tehnyt jo suurelta osin työelämätaitojen ja digitaitojen tehtävät, vaikka niissä on deadline vasta lokakuussa. Tämä ensimmäinen vuosi vaikuttaa muutenkin helpolta. Nyt syksyllä on kielenhuoltoa, Office-ohjelmistoa, viestintää yms. ja nuo ovat minulle helppoja ja ennestään tuttuja. Ainoastaan alkoholilainsäädäntö ja lähdeviitteet ovat olleet sellaisia, että olen joutunut oikeasti lukemaan ja opiskelemaan materiaaleja ajan ja ajatuksen kanssa.

Olen myös tajunnut, ettei yhden opintopisteen suorittamiseen oikeasti tarvitse kuluttaa 27 tuntia, kuten on määritelty. Ehdin jo kauhun sekaisin tuntein laskea, että joutuisin opiskelemaan jouluun mennessä yli 1 000 tuntia, mikäli haluaisin suorittaa kaikki 40 opintopistettä, jotka olen valinnut. Tälle syksylle otin yhden valinnaisen, Espanja 1:n, mutta en tiedä vielä, pääsinkö kurssille. Se oli nimittäin jo täynnä, kun ilmoittauduin sinne. Espanjan kurssit ovatkin ainoat valinnaiset, joita aion suorittaa tasaisesti läpi opintojen.

Kakkosvuosi tulee olemaan paljon vaikeampi, sillä silloin kuvioihin tulevat MaRa-alan liiketoiminta ja asiakaslähtöinen kehittäminen. Aineet tuntuvat aika kuivilta, mutta niihin on vaan suhtauduttava oikein ja koetettava ylläpitää motivaatiota. Eniten odotan viimeisen vuoden täydentäviä opintoja, jolloin pääsee vihdoin opiskelemaan MaRa-alan vastuullisuuden kehittämistä.

Harjoitteluun ulkomaille?

Ilmaisin HOPS-keskustelussa mielenkiintoni tehdä syventävä harjoittelu ulkomailla, ehkäpä Meksikossa, ja sain siihen jo vinkkejä, mistä kannattaa lueskella lisätietoa esimerkiksi harjoitteluun myönnettävistä apurahoista. En ole vielä varma, haenko hyväksilukua perusharjoittelusta, sillä työkokemukseni perusteella minun ei tarvitse käydä sitä, jos en halua. Opettaja antoi myös sellaisen vinkin, että voisin suorittaa kummatkin harjoittelut putkeen ulkomailla, jolloin harjoittelun kokonaiskesto olisi viisi kuukautta. Mutta sen näkee sitten tuonnempana.

Kaikin puolin tuntuu jo nyt, että olen tehnyt oikean valinnan hakeutuessani restonomiopintoihin. Luokalla on niin paljon samanhenkistä porukkaa, että on ollut ihana purkaa tuntoja ja ahdistusta opiskelujen lisäksi tästä maailmantilasta ja matkojen peruuntumisesta. Itseohjautuva opiskelu ei myöskään ole niin vaikeaa, mitä olen kuvitellut. Tokihan tämä on haastavampaa, kuin lähiopiskelu, mutta ihan mahdollista tämä on – myös työssäkäynnin ohessa. Itselläni työt jatkuvat vielä syyskuun loppuun, mutta sen jälkeen aion keskittyä vain opintoihin.

Loppuvuoden haaveita

Toiveena on, sallittakoon tämä sanoa ääneen, että pääsisin loppuvuodesta vielä käymään jossain ulkomailla. Veljelläni on minuakin voimakkaampi matkakuume, ja olemme muutenkin suunnitelleet koko vuoden yhteisiä matkoja. Emme ole tarkoituksella menossa mihinkään koronapesäkkeeseen, joten matkustusrajoituksia ja koronatilannetta on seurattava aktiivisesti.

Kohteet, joista olemme puhuneet jo alkuvuodesta lähtien, ovat olleet Balkan, erityisesti Montenegro, Marokko, Portugalissa Sintran ympäristö sekä Kypros. Mutta kun näitä maita katsoo realistisesti, alkaa lähes jokainen niistä karsiutua yksitellen pois.

Mihin edes voi matkustaa?

Balkanille on ihan turha edes haaveilla matkustavansa tällä hetkellä. Montenegro oli jo hyvän aikaa nollatilanteessa, mutta rajojen avauduttua tartunnat lähtivät kovaan nousuun. Marokko on sulkenut rajansa eikä sinne näin ollen pääse. Portugali on liikennevalolistalla punaisena, eikä sinne siksi huvita matkustaa – lukuunottamatta Madeiraa ja Azoreita, mutta niihin on yleensä tosi kalliit lennot.

Kuva: ECDC


Kypros olisi ainoa edes jollain tasolla fiksu valinta tämänhetkisen tiedon valossa. Tuo rajoituksia määrittelevä 8/100 000 -jaottelu on kuitenkin siinä mielessä hieman monitulkintainen, että se ei kerro todellista vaaraa. Suomi taitaa myös olla ainoa Euroopan maa, joka on vetänyt rajan kahdeksaan tapaukseen, kun esimerkiksi muualla Euroopassa riskirajana pidetään 20:tä uutta tapausta viimeisen kahden viikon aikana per 100 000 asukasta.

Jos Kyprosta tarkastellaan tuon kahdeksan tapauksen varjossa, päätyy se liikennevalomallissa keltaiselle alueelle. Tilastollisesti se tekee maasta potentiaalisesti korkeamman riskialueen kuin Suomesta. Mutta jos katsotaan itse tilastoja, voidaan nähdä, että päivittäiset tapausmäärät ovat vain murto-osan Suomen lukemista. Eilenkin Kyproksella on todettu vain viisi uutta tapausta. Aktiivisia keissejä siellä on tällä hetkellä noin 250. Suomessa taas 605. Tottakai Kyproksella on vähemmän asukkaita, mutta todellisuudessa tapauksia on siellä vähemmän kuin Suomessa.

Kuva: Johns Hopkins University and Medicine


Ja millä perusteella voisimme matkustaa?

Toinen seikka on matkustustyylimme. Matkalle lähtiessä menisimme kentälle omalla autolla, joten välttäisimme julkisten kulkuneuvojen riskit. Lentokoneista uutisoitiin juuri, kuinka niissä on hyvin pieni todennäköisyys saada tartunta, sillä ilmaa ei kierrätetä matkustamossa. Kaiken lisäksi kaikilla matkustajilla on maski varotoimenpiteenä.

Kohteessa vuokraisimme auton lentokentältä, jolloin saisimme kulkea ympäriinsä ihan vain kahdestaan. Majoituksen ottaisimme Airbnb:stä, jolloin emme joutuisi jakamaan majoitusta kenenkään kanssa. Kaupassa käydessä käyttäisimme tietenkin maskia, ja nimenomaan FFP3-tason suodattavaa puolinaamaria, joka suojaa meitä itseämme tartunnalta. Aktiviteetit kohdistuisi luontoon ja muualle ulkoilmaan.

Missä siis voisimme saada tartunnan viikon aikana? Pidän edelleen suurempana riskinä esimerkiksi koulumaailmaa, kauppakeskuksia, baareja ja muita tiloja, joissa ihmiset ovat lähekkäin eivätkä käytä maskia. Olin melko varma elokuisen Tanskan reissuni jälkeen, että en saa sieltä koronaa, koska toimin niin varovaisesti koko ajan. Enemmän minua pelotti mennä koululle töihin.

Koulut sun muu joukkokokoontuminen suurempi riski

Ehdin olla pari päivää töissä, kunnes tuli ilmoitus, että koulullamme on todettu koronatartunta. Itse en kuulunut altistuneisiin, mutta tuo osoitti jälleen kerran sen, että ei matkustaminen ole ainoa ja automaattinen tapa koronatartuntojen saamiselle/lisääntymiselle.

Jouduin kuitenkin tällä viikolla uudelleen koronatestiin, sillä minulle tuli töissä flunssan oireita ja lämpöä. Hoitaja piti riskinä sitä, että työpaikallani oli ollut koronatartunta ja että olin oleskellut Mikkelissä kampuksella. Testi oli onneksi negatiivinen, niin kuin arvelinkin, mutta jouduin olemaan turhan takia poissa töistä kolme päivää. Lisäksi mieheni joutui myös olemaan poissa töistä, koska hänen työnantajansa oli määritellyt sellaiset ohjeet.

Jos pääsemme lähtemään reissuun loppuvuodesta, minulla on verkko-opintojen ansiosta vaikka kuinka paljon aikaa pysytellä karanteenissa. Joten vaikka kaikista toimenpiteistä huolimatta saisinkin koronan matkalla, en tulisi tartuttamaan sitä kehenkään. Myös Tanskan reissun omaehtoisen karanteenin aikana olin erillään miehestänikin niin pitkään, että sain tuloksen, enkä mennyt töihin ennen kuin oli varma, että olen terve.

Mutta kaikki tämä pohdinta on vielä pelkkää pohdintaa. Mitään matkoja ei kannata varailla ennen kuin sen hetkinen tilanne on selvillä. Toisaalta minulla ei *juuri tällä hetkellä* edes ole mikään polttava hinku ulkomaille. Se tunne aaltoilee edelleen. En kuitenkaan pois sulje sitä, ettemmekö lähtisi käymään vielä tänä vuonna jossain.

Aiheeseen liittyen, kannattaa muuten tsekata tämä video. Tapiolla on muutenkin tosi hyvää ja mielenkiintoista materiaalia kanavallaan!


— Mitä sinun syksyyn kuuluu? Uskallatko haaveilla tulevista reissuista? Jätä kommenttia alle.

#kaakkoissuomenammattikorkeakoulu #matkahaaveita #restonomi #xamk

1 view0 comments