Koronakevät sotki AMK-valintakokeet: Polkuni restonomi-opintoihin

Elämässä kääntyy yllättäen nyt suunta ihan uusille urille. Olen jo useamman vuoden miettinyt restonomin opintoja, mutta jotenkin olen ajatellut, etten varmaan edes pääsisi ammattikorkeakouluun, koska aiemmista toisen asteen opinnoistakin on jo niin pitkä aika. Viime vuonna kun sitten olin Lapissa töissä, oli työkavereinani restonomiopiskelijoita, ja kiinnostus alaa kohtaan nosti jälleen päätään. Päätin, että haen AMKiin kevään yhteishaussa. Eihän siinä mitään menetäkään.

Viinikoulutuksessa Saariselällä.

Yhteishaku ja valmistautuminen

Hyvä ettei haku mennyt ohi, kun muistin sen alkavan vasta kahta viikkoa myöhemmin. Kävin jättämässä Opintopolussa hakemuksen restonomin verkko-opintoihin sekä XAMKin Mikkelin että Kotkan kampuksille. Minun oli tarkoitus tehdä pääsykoe kesäkuussa omalla paikkakunnallani DIAKissa, mutta korona sitten sotkikin kuviot.

Kävin lukemassa etukäteen infoa pääsykokeesta, ja olin ihan varma, etten tule selviämään matemaattisesta osiosta. Olen aina ollut suht huono matikassa, ainakin subjektiivisesti katsottuna. Alkuperäisessä pääsykokeessa osioiden kestot vaikuttivat kuitenkin kohtalaisen inhimillisiltä: loogista päättelykykyä ja ongelmanratkaisutaitoja mittaava osuus, viestintätaidot suomi sekä viestintätaidot englanti kukin kestäisi puoli tuntia, matemaattisia taitoja mitattaisiin tunnin mittaisella kokeella.

Katsoin Youtubesta jonkun videon, missä esiteltiin tyypillisiä matikan pääsykoetehtäviä. Yritin kevään aikana myös kerrata peruslaskutoimituksia aina prosenttilaskuista lähtien. Jaksoin treenata tasan kaksi tai kolme kertaa, ja ainakin yksi kerroista päättyi turhautuneeseen itkuun. Sain myös instassa ihanaa vertaistukea parilta muulta AMK-opiskelijalta/kouluun hakevalta, jotka myös olivat surkeita matikassa. Kiitos heille siitä <3

Opiskelin Laurean avoimessa AMK:ssa englannin kurssin, joka oli tarkoitettu ammattikorkeakouluun hakeville. Kurssilla käsiteltiin kuitenkin vain kielioppia, ja olihan se ihan hyvä kertaus, vaikka sieltä ei mitään uutta oppinutkaan. Mitenkään muuten valintakokeeseen en valmistautunut, enkä edes harkinnut mitään maksullisia preppauskursseja.

Valintakokeen ensimmäinen vaihe

Kun korona sitten laittoi valintakoejärjestelyt uusiksi, muuttuivat myös osioiden aikarajat, mikä sai aikaan toivon menettämisen: looginen päättelykyky 20 minuuttia, äidinkieli 20 minuuttia, englanti 15 minuuttia ja matematiikka 30 minuuttia. Jossain vaiheessa infosivua selatessani jopa mietin, että jätän menemättä koko kokeeseen 😀

Mietin myös, mitä järkeä kokeessa on, kun se olisi kaikille sama hakukohteesta riippumatta. Kokeen sanottiin kuitenkin seulovan vain yleistä ammattikorkeakoulukelpoisuutta. (Näiden yhteisten osioiden lisäksi tekniikan aloilla oli erikseen matemaattis-luonnontieteellinen osio ja sote-aloilla eettinen osio.)

Ensimmäinen valintakoe tehtiin etänä kotoa käsin 4. kesäkuuta. Osallistuin aamupäivän kokeeseen ja tulin tekemään sen kesken työpäivän. Olin kokeen avattuani aivan pöyristynyt tehtävistä, sillä en ollut osannut kuvitellakaan millaisia ne olivat! Kieliopilla pätemisen sijaan äidinkielessä ja englannissa olikin vastassa jumalattomat tekstiseinämät, joita yritin silmäillä hätäpäissäni samalla vilkuillen jatkuvasti ruudun ylälaidassa tikittävää kelloa.

Pää oli tyhjää täynnä kuin Kafkan patsaalla konsanaan.

En pystynyt keskittymään teksteihin juurikaan, vaan menin suoraan tekstiä koskeviin kysymyksiin. Osaan vastasin maalaisjärjen perusteella, osaa varten kahlasin tekstiä läpi silmilläni. Onneksi minulla on aika hyvä kyky etsiä tiettyä asiaa suuresta tekstimäärästä tai merkkijonosta.

Äidinkielen tekstinä oli tutkimus AMK-opiskelun ja työssäkäynnin yhteensulauttamisesta. Englannin teksti käsitteli tekoälyä, sen teoreettista tutkimusta ja yhteiskunnallisia sovellutuksia. Tätä aihetta kritisoitiin kokeen jälkeen netin keskustelupalstoilla tosi paljon. Itselleni aihe oli onneksi tuttu, mutta eihän normaalisti ihmisellä ole sanavarastossa mitään teknistä tutkimusta käsittelevää sanastoa, ellei asiaan ole varta vasten perehtynyt.

Edellä mainituissa viestinnän tehtävissä mitattiin mm. luetun ymmärtämistä, synonyymien tietämistä tekstissä esiintyviin käsitteisiin liittyen, ja lopuksi molemmissa kielissä oli lauseiden järjestäminen oikeaan järjestykseen niin, että suomen kielessä yksi tehtävän lauseista oli ylimääräinen.

Ongelmanratkaisutaitoja mittaava osio oli mielestäni kaikkein helpoin, koska olen aina ollut kiinnostunut älytehtävistä. Osiossa oli paljon sanallisia tehtäviä, ja vastaukset olivat mielestäni itsestäänselviä. Yksinkertaisin oli ”Ulla kysyy Astalta: Kuka on tuo puun alla oleva mies, johon Asta vastaa: Tuon miehen isä on minun isäni veli. Mitä sukua mies on Astalle?” Yllätyin siitä, miten moni ei kertomansa mukaan pystynyt päättelemään oikeaa vastausta. Mutta samalla tavalla monelle varmaan matikan yhtälöt ovat itsestäänselviä, toisin kuin minulle 🙂

Jätin joka osiossa osaan tehtävistä vastaamatta, koska en viitsinyt ottaa riskiä ja menettää pisteitä väärillä vastauksilla. Matikassa loppui aika ihan totaalisesti kesken, enkä ehtinyt edes lukea puoliakaan tehtävistä. Niissä oli niin järkyttäviä laskuja, etten ylipäänsä ymmärtänyt mitä tehtävässä kysytään. Yksi esimerkki oli ”Kahden perättäisen positiivisen kokonaisluvun neliöiden erotus on 33033, määritä luvuista pienempi”. Niinkun mitä. Tuoko on olevinaan joku peruslaskutoimitus?! 😀 Muutoin tehtävissä oli prosenttilaskuja, yhtälöitä, kuvaajien tulkitsemista yms.

Kun lueskelin kokeen jälkeen keskustelupalstoja, selvisi, että moni oli käyttänyt matemaattisessa osiossa laskinta ja kääntänyt englannin tekstin Google Translatorilla. Olin vihainen, koska oma moraalini ei antaisi periksi huijata kokeessa, ja ajattelin huijareiden vievän rehellisten hakijoiden paikat valintakokeiden kakkosvaiheessa. Olin täysin varma, etten tule pääsemään jatkoon.

Valintakokeen toinen vaihe

Ammattikorkeakouluun.fi-sivusto julkaisi ensimmäisen vaiheen tulokset 15. kesäkuuta, ja omat pisteeni olivat aika keskitasoa: päätöksentekotaidoista tuli 14,4/20, äidinkielestä 8,75/10, englannista 7/10 ja matikasta vain 7,85/20. Olinkin erittäin yllättynyt, kun koepisteiden perässä luki, että olen päässyt kakkosvaiheeseen pisteillä 38/60. Alin hyväksytty pisteraja jatkoon oli 31,9 Kotkassa ja 31,5 Mikkelissä. Pian XAMKilta tuli sähköpostia, jossa kerrottiin, että toinen valintakoe järjestetään Mikkelissä, joka oli ykkösvaihtoehtoni.

Yritin vielä tämän jälkeenkin kerrata matikkaa, mutta ei se vain tuntunut menevän jakeluun. Lähdin Mikkeliin hyvin epävarmana, ja olin jo menettänyt toivoni opiskelupaikasta, sillä valintakokeen kakkosvaiheeseen kutsuttiin 222:sta hakijasta 24, joille oli vain 5 paikkaa avoinna valintakokeen kautta. Loput 15 paikkaa oli mennyt jo todistusvalinnassa. Kotkassa aloituspaikkoja valintakokeen kautta oli 8 (hakijoita yhteensä 251).

Yritin opiskella matikkaa, mutta aivan yhtä hyvin olisin voinut lukea hepreankielistä tekstiä.

Tein toisen valintakokeen 23. kesäkuuta, ja se oli mielestäni paljon vaikeampi kuin ensimmäinen. Aikarajat oli samat, mutta tehtäviä oli kielissä ja matikassa vähemmän. Englannin teksti oli tällä kertaa paljon vaikeampi, eikä helppoja tehtäviä, kuten synonyymeja ollut lainkaan. Matikka ja looginen päättelykyky tuntuivat samanlaisilta kuin aiemmin, ja sainkin muistaakseni vastattua melkein kaikkiin päätöksenteon kysymyksiin. Myös matikassa pystyin syventymään tehtäviin ensimmäisen vaiheen paniikin jälkeen paremmin. Osasin jopa laskea jotain yhtälölaskuja, mutta jätin varmaan puoleen tehtävistä vastaamatta.

Tunnelmia pääsykokeen jälkeen..

Tulosten odottelua

Olin edelleen varma, etten pääsisi jatkoon. Tästä huolimatta kyttäsin usein Opintopolkua ja seurasin hermostunutta keskustelua Aihe vapaalla, missä muut hakijat pähkäilivät tehtävien vastauksia, tulosten julkistamisajankohtaa ja jonotussijojaan.

Menin muiden mukana myös tutkimaan Opintopolun ”lähdekoodiksi” nimettyä ohjelmarajapintaa web-kehittäjätilassa, koska joku oli bongannut Suomi24:sta, että koodista oli aiempina vuosina pystynyt näkemään tuloksia ennen niiden virallista julkaisua. Jopa Helsingin Sanomat teki jutun tästä 😀

Tuloksia ei kuitenkaan tarvinnut odottaa 15.7. asti, kuten aluksi oli lupailtu, vaan sain jo eilen tiedon, että olen saanut opiskelupaikan Mikkelistä. Yllättäen olin saanut kakkosvaiheen pääsykokeesta paremmat pisteet, kuin ensimmäisestä vaiheesta: 45,25/60. Alimmat hyväksytyt pisterajat oli 38,7 (Kotka) ja 39,5, (Mikkeli) eli ihan hyvä että petrasin tuloksiani.

Odotan silti vielä tarkempia tulostietoja, jotta näen osiokohtaiset pisteet. Haluan tietää, miten mikäkin osio lopulta meni. Kampukselle pystyisi mennä katsomaan omia ja oikeita vastauksia, mutta en viitsi raahautua sinne asti.

Edit, 13. heinäkuuta: Kakkosvaiheen pisteet olivat Kieli- ja viestintätaidot, englanti 9/10, Kieli- ja viestintätaidot, suomi 8.75/10, Matemaattiset taidot 7.5/20, Päätöksentekotaidot 20/20.

Opintojen rahoitus

Parhaillaan odottelen myös TE-toimiston päätöstä siitä, voinko mahdollisesti opiskella pari ensimmäistä vuotta työttömyystuella eli käytännössä liiton rahoilla. Olen jo laittanut selvityksen menemään ja sain XAMKista samoin tein heidän lomakkeensa liitteeksi.

Työkkäristä soitettiin tänään, että oma vastuuvirkailijani on lomalla ensi viikkoon asti, joten asiaa ei käsitellä sitä ennen. Virkailija oli kuitenkin sitä mieltä, että perusteluni olivat sen verran kattavat, ettei asiassa pitäisi heidän osaltaan olla mitään epäselvyyksiä. Ratkaisun tekee kuitenkin jotkut koulutusasiantuntijat.

Vaikken saisikaan tukea, aion silti ottaa opiskelupaikan vastaan, ja järjestän rahoituksen jotenkin muuten. Kyseessä on verkko-opinnot, joten niitä voi suorittaa omaan tahtiin, ja näin ollen osa-aikainen työ olisi mahdollista opintojen ohessa. Raskastahan se kyllä varmasti olisi.

Opintotukea saa vain 250€/kk, joten sillä ei kyllä elä. Opintolainaa taas en halua ottaa kuin ihan viimeisenä vaihtoehtona, koska olen vasta pari vuotta sitten saanut maksettua entiset opintolainat ja muut nuoruuden velat pois. Mietin jopa sitäkin vaihtoehtoa, että muuttaisin omaan asuntoon, jotta saisin asumistukea, jota en nyt voi saada puolison tulojen takia.

Olen valmis uhrauksiin, koska tämä on ainoa mahdollisuuteni, että pääsen vihdoin elämässä eteenpäin. Olen odottanut kohta 10 vuotta muutosta monellakin elämän osa-alueella, mutta suurin osa asioista on pysynyt ennallaan, mikä on aiheuttanut turhautumista ja kyllästymistä kaikkeen.

Osittain tämän vuoksi minulla on ollut jatkuva palava halu lähteä pois Suomesta, ihan mihin tahansa, kunhan vain olen päässyt hetkeksi pois kaiken keskeltä. Jos en olisi saanut opiskelupaikkaa, olisin varmaan lähtenyt määrittelemättömäksi ajaksi reppureissaamaan ja miettinyt siellä elämääni eteenpäin.

Ajatuksia opinnoista

Mutta joo, näillä näkymin minusta siis tulee elokuussa restonomiopiskelija, ja odotan sitä innolla, kuten edellisestä paatoksesta saattoi havaita! Työkuviotkin ovat junnanneet jo vuosia paikallaan, enkä ole ollut tyytyväinen työnkuvaan, jossa ei ole ollut juuri mitään haasteita. Haluan kehittyä sekä ihmisenä että työntekijänä, ja olla mukana myös matkailualan kehittämisessä.

Opinnot tulevat keskittymään hyvin paljon kestävyyden, ekologisuuden ja vastuullisuuden ympärille, mikä on erinomainen näkökulma. Toivon, että pääsen myös kansainvälistymään koulutuksen myötä, ja suurimpia haaveitani onkin päästä ulkomaille vaihtoon tai työssäoppimaan.

Koulutus alkaa todella hyvään saumaan nyt kun matkailuala on joutunut murroksen ja muutoksen eteen. Lentoliikenteen ja matkailun palautumista koronaa edeltävälle tasolle on arvoitu tapahtuvan noin parin-kolmen vuoden päästä, jolloin opintoni olisivat jo loppusuoralla. Saa nähdä millainen matkailumaailma meillä silloin on!

Jos siellä ruudun takana on restonomeja, niin laitelkaa ihmeessä kommentteihin omia kokemuksianne, tai jos joku on aloittamassa samat opinnot, niin jätä viestiä 🙂 Onnittelut myös kaikille muille opiskelupaikan saaneille ja tsemppiä ensi vuoteen niille, keneltä paikka jäi tällä kertaa saamatta! Kaikki on mahdollista, vaikka siihen ei itse edes uskoisi.

#lifeupdate #restonomi #amkvalintakoe #ammattikorkeakoulu #xamk