Elämäni ensimmäinen ulkomaanmatka -blogihaaste

Fin in Tirol -blogin Veli haastoi minut mukaan tähän hauskaan postausideaan, ja nyt kun Keski-Amerikka-sarja on valmis, päätin tarttua haasteeseen. Olemme tehneet pari kertaa aiemmin blogiyhteistyötä Velin kanssa, kun hän osallistui blogissani ulkosuomalaisten haastatteluun, ja minä puolestani pääsin viime vuoden puolella hänen blogiinsa muistelemaan juurikin näitä menneitä muistoja. Se oli kiva postaus, jonka voit lukea täältä: 5 hyvää kesämuistoa suomalaisten kesistä 🙂

Mutta mennään sitten asiaan.

Vuosi oli kaukainen 1991, ja minä 8-vuotias, kun hyppäsimme vanhempien ja pikkuveljen kanssa Finnairin DC-10-koneeseen ja suuntasimme juhannuksen viettoon Rodokselle saaren samannimiseen pääkaupunkiin. Reissu oli Aurinkomatkojen järjestämä pakettimatka, ja muistan jo ennen reissua sen innostuksen, kun kävimme matkatoimistosta hakemassa matkakuvastoja, jotka esittelivät kohteita ja hotellivaihtoehtoja.

Vaikka reissusta on aikaa jo kolme vuosikymmentä, muistan edelleen elävästi yksityiskohtia. Muistan esimerkiksi sen, kuinka kuuma ilmavirta pyyhkäisi yli, kun astuimme ulos lentokoneesta.

Majoituimme huoneistohotelli Athineonissa, joka näyttää edelleen olevan toiminnassa 🙂 Hotelli sijaitsee kivenheiton päässä vanhastakaupungista, sataman tuntumassa. Muistan kuinka kävimme ostamassa aamupalatarvikkeita läheisestä ruokakaupasta, ja miltä 7up ja vaalea leipä maistuivat. Muistan hatarasti myös souvlaki-lihavartaat jostain ravintolasta.

Hotellin naapurissa oli pieni minimarketti, jossa ramppasimme veljen kanssa kahdestaan. Kaupan myyjä antoi meille karkkia ja oli muutenkin ystävällinen. En ole ihan varma, sainko kauppiaalta perhostaulun, vai kävimmekö ostamassa sen, mutta se on minulla edelleen tallessa. Veli sai matkamuistoksi ison puukon 😀 Noihin aikoihin kaikki oli jotenkin huoletonta ja vapaata.

Kävimme kuljeskelemassa vanhankaupungin kujilla, ja pysähdyimme äitin kanssa katselemaan sen ajan kuuminta muotia, missä neonvärit kirkuivat kilpaa paahtavan keskikesän auringon kanssa. 90-luvun vaatemuoti oli kyllä jotain aivan kamalaa, nyt kun jälkeenpäin katsoo omaakin pukeutumista 😀

Eräänä päivänä veli löysi puiston penkin alta ison tukon kreikkalaisia seteleitä. Omiin pieniin muistoihin on tallentunut myös se, kun olimme leikkipaikalla ja tutustuin siellä johonkin ulkomaalaiseen tyttöön. Opin tuolloin ensimmäiset englanninkieliset sanat.

Muistan myös lämpimät kesäillat, kun istuimme perheen kanssa Rodoksen satamassa ja katselimme punertavaa taivasta. Horisontissa näkyi haalea maakaistale, ja iskä kertoi, että se on Turkki. Minusta oli jännittävää ja kiehtovaa, että pystyimme näkemään toisen maan meren tuolla puolen.

Eräänä päivänä otimme kyydin Kalitheaan, joka sijaitsee Rodoksen kaupungin eteläpuolella. Kalithea lienee parhaiten tunnettu antiikin aikaisesta kylpylästään, joka on nykyään entisöity kauniisti. 90-luvulla siellä ei ollut mitään toimintaa, joten pääsimme vapaasti kuljeskelemaan kylpylän pihapiirissä.

Suuntasimme myös Kalithean pienelle rannalle, joka oli hyvin kivikkoinen. Hiekkaakin kyllä oli, koska muistan miten se poltteli jalkapohjia +30 asteen helteessä. Merivesi oli todella kirkasta, ja siellä ui ”akvaariokaloja”, joita katselimme. TripAdvisorin mukaan ranta on Rodoksen parhaimpia snorklaamista ajatellen.

Rantareissulta on mieleen jäänyt sekin, kun iskä heitti minut kiveltä mereen, ja minä huusin kuin syötävä, koska merenpohjassa oli levää, jota pelkäsin. Mielestäni se näytti aivan villamatolta, jollaisia sisustuksesta löytyi 80-luvulla.

Rantapäivän jälkeen samoilimme vielä läheisellä rinteellä, josta löysin jättimäisen simpukankuoren. Simpukka on edelleen perhostaulun tavoin tallessa, mutta siitä on katkennut kärki.

Kalithean reissulta ei sattuneesta syystä ole kuvia, koska huomasimme vasta muutaman päivän jälkeen, ettei kamerassa ole lainkaan filmiä! Eikun filmiä ostamaan ja äkkiä kuvailemaan rulla täyteen reissun viimeisinä päivinä. Hyvä että saimme sentään jotain kuvia muistoksi! Onneksi nykypäivänä ei ole tuollaisia ongelmia, eikä useimmat kamerat ota kuvia, ellei niissä ole muistikorttia sisällä.

Ammattimaiset biliksen pelaajat, kepitkin väärinpäin 😀


Löysin muuten päiväkirjamerkinnän ensimmäisestä päiväkirjastani, jonka olen jostain syystä säästänyt. Hauska lukea näin vuosikymmenten jälkeen ensimmäistä ”matkapostaustani” 😀

”2.7.1991. Lähdettiin 22.6.91 Roodokselle. Lentokoneessa minulla ei mennyt paljoa korvat tukkoon kun noustiin, mutta laskeutumisessa meni vähän. Oli siellä kyllä kuumakin. Joka päivä käytiin uimassa hotellin uima-altaassa ja 3 kertaa uitiin meressä. Siellä oli kauhean suolaista vettä. Äitistä oli kiva uida ja kellua aalloissa. Ostoksia tuli osteltua aika paljon.”

Olisi kyllä jännä nähdä, millaiseksi Rodos on kolmessakymmenessä vuodessa muuttunut. Se oli 90-luvulla todella suosittu kohde, ja sitten menikin useampi vuosi, etteivät trenditietoiset matkaajat halunneet sinne suunnata juuri tuon pakettimatka-huuman takia. Nyt hieman ennen koronaa Rodos ja Kanariansaaret alkoivat taas kiinnostaa ihmisiä, ja muistan lukeneeni joistain blogeistakin Rodos-postauksia.

No, tuskin tulee enää palattua noihin maisemiin, joten jääkööt muistot tällaisiksi 🙂

 

Nyt on sinun vuorosi! Osallistu Elämäni ensimmäinen ulkomaanmatka -blogihaasteeseen ja kerro, mitä sinä muistat reissultasi. 

♥ Kirjoita artikkeli ensimmäisestä ulkomaanmatkastasi. ♥ Voit halutessasi linkittää jutustasi tähän KAUKOKAIPUUn alkuperäiseen postaukseen. ♥ Jos haluat, haasta mukaan myös muita bloggaajia. ♥ Haasteeseen voi tarttua kuka tahansa myös ilman haastetta!

Haasteen heitänkin seuraaville blogeille. Mihin te suuntasitte ensimmäiselle ulkomaanreissulle: Viinilaakson viemää, Kookospalmun alla ja Kodinvaihtaja?

#matkamuistoja #rodos

0 views0 comments